Tykymysteeri : Työuupumus

Työuupumuksen tärkeimmiksi tunnuspiirteiksi määritellään kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. (Työterveyslaitos, Raija Kalimo ym.)

Työelämässä suhteellisuudentaju saattaa hävitä. Väsymys kasvaa lumipallon lailla. Ajatukset eivät anna tilaa kunnon levolle ja hyvälle unelle. Riittämättömyys, ärtymys ja viha saattavat kohdistua niin itseen kuin toisiinkin. Lyhytaikainen hyvinkin vaativa työjakso jaksetaan hyvin, mutta liian suuri paine kuluttaa, liian vähä turhauttaa. Itsetunto horjuu, innostumisen hetket harvenevat. Siihen saattaa olla ulkopuolisiakin syitä, mutta yhteisellä päätöksellä voidaan tilanteeseen ajoissa vaikuttaa.

Tykymysteeri I on perusmuodossaan noin 6 tunnin mittainen tykypäivään soveltuva ohjelma, joka on kehitetty vahvistamaan yhtä aikaa yksilöä ja työyhteisöä muutosten ja tiukan talouden paineissa.

Ohjelman tavoitteet:
-  työuupumuksen ennaltaehkäisy
-  yhteisvoiman kasvaminen
-  työn imun ja työnilon lisääntyminen
-   hyöty yritykselle, työntekijälle ja asiakkaalle.

Tykymysteeri-tuote rakentaa siltaa työväsymyksestä työn myönteiseen imuun. Rasituksen sietokyky on yksilöllistä, työssä väsyminen ja uupuminen ilmenevät myös eri tavoin ja eri vaiheissa. Yhteisiä tunnusmerkkejä on kuitenkin löydettävissä. Tukeva työyhteisö on siten avoin, että väsymyksestä uskalletaan puhua. Toimiva työyhteisö tukee kokonaishyvinvointia ja tasapainoista elämää. Hyvässä kunnossa jaksaa enemmän ja elpyy rasituksesta nopeammin. Sairastavuus vähenee.

Henkisen kestokyvyn kasvattamiseen kannattaa kohtuullisesti sijoittaa. Tykymysteerissä käytetään monipuolisesti aikuisoppimisen menetelmiä ja ratkaisukeskeistä toimintaa. Stressioireisiin, yhteispeliin ja vuorovaikutukseen syvennytään yhdessä, jotta ylikuormitus ja uupuminen osataan tunnistaa ja ehkäistä, itsetunnot vahvistuvat ja keskinäinen ymmärrys, luottamus ja avoimuus lisääntyvät. Kehitystä ei voi tapahtua ilman näkemyseroja, itsetuntojen kohtaamista ja keskustelua. Siksi yhteispelin säännöt kannattaa päivittää.

Tykymysteeriohjelmalla toteutettu tykypäivä vahvistaa me-henkeä ja palauttaa kadonnutta työniloa. Ohjelma lisää itsetuntemusta, joustavuutta ja keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseen, mutta ennen kaikkea se parantaa yhteispeliä yrityksen sisällä.

Työnilo ja ongelmanratkaisu ovat tähän tykymysteeri-ohjelmaan sisäänrakennettuina. Tällainen tykypäivä on tarpeen silloin, kun halutaan lisätä työnimua ja ehkäistään pettymyksiä, sairastavuutta/masennusta ja työkyvyttömyyttä. Onnistuneen tykypäivän välilliset vaikutukset heijastuvat työvireeseen, työn laatuun ja kannattavuuteen jokaisella organisaation tasolla. Kun yhdessä tehdään, jokainen voi kokea omavastuuta tuloksesta. On tärkeää, että ylpeys työn tuloksista ja yhteisvoimasta heijastuu edelleen asiakkaan saamaan palveluun ja tuotteeseen.


* * *

Aivojen ylikuormituksen tai työuupumuksen tunnusmerkkejä ja kokemuksesta oppimista


Jos väsymys ei katoa viikonlopun tai lomankaan aikana, siitä kannattaa kertoa läheiselle ja asiantuntijalle. Riittävän levon ja tasapainottavan unen määrään ja laatuun on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota, koska niiden pitkään jatkuva puute heikentää suorituskykyä ja altistaa sairastumiselle.

Vakavan työuupumuksen taustalta löytyy usein epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja turhautuminen. Tasapaino työn koettujen vaatimusten ja saadun palautteen tai oman suoritustason välillä on häiriintynyt.

Kokemuksesta oppimista

Oman paineensietokyvyn rajoja kannattaa tunnistella. Useimmat työikäiset joutuvat niitä ajoittain testaamaan. Henkinen joustavuus, sitkeys ja tasapainottamisen keinot saattavat itsetuntemuksen myötä jatkuvasti kasvaa. Utelias, kokeileva asenne on mahdollista säilyttää, elämä pysyy mielenkiintoisena ja elämisen arvoisena.

On tärkeä muistaa, että muutostilanteissa, olivat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä, samansuuntainen ”kriisin” kokemus käydään läpi lievemmässä muodossa, putoamatta uupumuksen tai masennuksen syvimpään rotkoon. Näitä kokemuksia voidaan käyttää hyväksi, jos tutut väsymisen oireet vakavoituvat ja siten varoittavat, että liikutaan voimavarojen rajamailla.

Ihminen on hämmästyttävän sitkeä, vaikka paineensietokyky vaihteleekin yksilöstä toiseen.

Juuri siksi omat voimavarat voidaan joskus arvioida väärinkin. Koska toipuminen kestää sitä kauemmin, mitä kauemmin omia voimia ylitellään ja kuilun reunalla roikutaan, on työyhteisön ja läheisen ystäväpiirin merkitys korvaamattoman suuri. ”Ystävyys kelluttaa” ja ”työyhteisö kantaa” kun siihen luottaa. Aina on vara pyytää itselle tukea, koska vuorollaan pystyy sitä yllättävän paljon takaisin tarjoamaan.

Kun stressiin ei jäädä vangiksi, vaan omat rajat tunnistetaan ja levätään (lyhyempään tai pitempään), tunteet palaavat jälleen myönteisin voimavaroin, innostus tekee ihmisestä uuden, työn ja toiminnan tarmo ja imu tempaavat mukaansa. Hyvässä työyhteisössä on turvallista kokeilla rajojaan ja mitata voimiaan.